maanantai 23. toukokuuta 2016

Kevään viimeinen kokous 10.05.2016

Viimeistä kokousta keräännyimme pitämään Notkopuiston päiväkodille, Jokelaan.
 Vieraamme, päiväkodin johtaja Sari Sahlman, oli lupautunut kertomaan päiväkodin kuulumisia, sekä mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä. Tällä hetkellä Notkopuiston päiväkodin vieressä on iso työmaa, ja vielä toukokuun aikana kyseiselle paikalle kohoaa uudisrakennus. Tämä rakennus tulee olemaan elokuusta 2016 lähtien uusi Notkopuiston päiväkoti, jonka katon alla yhdistyvät nykyiset Notkopuistolaiset, sekä Jokelan että Pertun päiväkotien väki. Myös perhekeskukselle löytyy tilat uudesta kokonaisuudesta.

Toimintakaudella 2016-2017 Notkopuiston päiväkoti muodostuu 9 ryhmästä, perhekeskuksesta sekä alueen perhepäivähoitajista. Lapsia päiväkodin puolella tulee olemaan yhteensä 154, ja tämän lisäksi perhepäivähoidossa 52. Työntekijöitä on kaiken kaikkiaan 34 kasvattajaa, sekä 13 perhepäivähoitajaa.

Yhdistymisen kautta on luotu yhteisiä tavoitteita, ja pelisääntöjä. Henkilöstön yhteistyön lisääminen on jo alkanut, ja tätä kautta luonnollinen sulautuminen yhdeksi yksiköksi. Yksiköksi, jossa on yhteiset kasvatusnäkemykset ja –käytännöt. Lapsen osallisuuden vahvistaminen ja sen näkyväksi tuominen ryhmissä on tärkeää. Myös työntekijöiden osaamisen vahvistaminen, sekä jakaminen työyhteisössä on tavoitteena. Myös leikki on tärkeää, ja siihen tullaan panostamaan alkavalla toimintakaudella.

Yhdistymisen kautta Notkopuiston päiväkodissa toimii kaksi varhaiskasvatusyksikön johtajaa. Johtajuudelle on luotu tarkat pelisäännöt, ja työ on jaettu tarkkaan pohtien. Johtajuutta lähdetään pilotoimaan Hämeenlinnan mallia mukaillen. Toisella johtajalla on ensisijaisesti taloudellinen ja henkilöstöstä vastaavan rooli, toisella taasen asiakkuusprosesseista ja pedagogisesta työstä vastaavan johtaja rooli.
Kiitos Sarille, mielenkiintoisesta katsauksesta, tämän uuden aikakauden alla. 
Onnea syksyn aloitukseen!

Pikaisesti tämän lisäksi myös pohdimme syksyn aloitusta lapsi- ja perheasiainneuvoston näkökulmasta. Sovimme siis syksyn kokousaikoja. Pyörittelimme myös ajatusta mahdollisista lapsi- ja perhemessuista Tuusulassa. Miten, missä, milloin, miksi? Jätimme asian hautumaan – ideoitakin otetaan vastaan :)


Ensi kautta ajatellen voit halutessasi vastata seuraaviin kysymyksiin, ja laittaa vastaukset sähköpostilla meille. Kartoitamme Lapessa asioita, joihin meidän olisi syytä pureutua, ja nyt sinullakin on hyvä mahdollisuus vaikuttaa millaisiin asioihin Tuusulassa olisi lapsiperheiden näkökulmasta puututtava.
                      lape.tuusula@gmail.com

Lapsi- ja perheasiainneuvosto                           
KYSELYLOMAKE

1. Neuvoston tehtävänä on edistää Tuusulalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumista ja yhteisöllisyyttä.
- Miten neuvosto voi mielestäsi parhaiten vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumiseen?

2. Neuvosto kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa (lasten vanhemmat, vapaaehtoiset toimijat, kunnan eri toimialat, järjestöt ja seurakunta).
- Minkälaisessa yhteistyössä olet ollut mukana?
- Miten yhteistyötä kannattaa mielestäsi kehittää?

3. Mikä olisi mielestäsi seuraava kehittämisen kohde alueellasi lapsiperheiden näkökulmasta?
___ Etelä-Tuusula                      ___ Jokela                                    ___ Kellokoski
___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. Muita terveisiä lapsi- ja perheasiainneuvostolle

Kiitos vastauksistasi!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016


Kellokosken Perhekeskus Ikiomassa 15.3.2016



Tuusulassa on neljä perhekeskusta; Myötätuuli Hyrylässä, Pikku Pellava Riihikalliossa, Ikioma Kellokoskella ja Notkopuisto Jokelassa. Perhekeskus on avoin kohtaamispaikka vanhemmille ja lapsille. (Tutustu tästä :http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=6013;d=6013 )

Tällä kertaa Lapelaisten kanssa kokoonnuimme pitämään kokousta Kellokoskelle Ikiomaan. Asialista oli lyhyt, mutta vieraan tapaaminen sitäkin tärkeämpi ja odotetumpi. Saimme kokoukseen mukaan Vt. varhaiskasvatuspäällikkö Helena Palolan. Käsittelylistalla hänen kanssaan olivat perhekeskukset, sekä varhaiskasvatusta koskevat tulevaisuuden muutokset.

Aivan ensimmäisenä oli tietysti luonnollista aloittaa keskustelu perhekeskusten tilanteesta ja tulevaisuudesta. Lähestyimme viime vuonna valtuustoa aloitteella, jossa ilmaisimme huolemme perhekeskus toiminnasta, ja etenkin Tuulas-hankkeessa (http://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=1668;d=166) perhekeskuksille alunperin asetettujen tavoitteiden tilasta nykypäivänä.Tästä samasta huolesta halusimme edelleen keskustella Palolan kanssa. 
Hän kertoi meille, että perhekeskukset säilytettiin hankkeen jälkeen osana varhaiskasvatuksen palveluita. Tavoitteet perheitä tukevasta toiminnasta näkyvät tänäkin päivänä perhekeskusten toiminnassa. Kerhoja, perhekerhoja, avointa toimintaa, yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa - tätä kaikkea löytyy perhekeskuksista tänäkin päivänä. Laadukkaat palvelut tarkoittavat mm. pätevää henkilöstöä. Tämä toteutuu, sillä Tuusulan perhekeskuksissa vastuutyöntekijänä toimii lastentarhanopettaja. Huolemme kerhojen lapsi-aikuis -mitoituksesta nousi myös keskustelussa esiin. Palola kertoi, että lasten kerhoihin on määritelty osapäiväryhmän mitoitus (13 lasta / kasvattaja). Kerho kohtaisesti huomioidaan eri ryhmien tilanteet ja kasvattajien määrä suhteessa ryhmään. Se, mikä on ensiluokkaisen upeaa, on että Veo:n (varhaiskasvatuksen erityisopettajan) palvelut ovat käytössä myös kerhojen lapsilla / henkilökunnalla tarpeen vaatiessa. Kerhoryhmiä täytettäessä huomioidaan kokonaisuus. Kerhoilla on varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan osalta, sekä kaikilla toiminnassa mukana olevilla lapsilla henkilökohtaisesti. Tämäkin on osaltaan takaamassa laadukasta perhekeskustoimintaa.

Toisena merkittävänä keskustelunaiheena oli 1.8.2016 voimaan tuleva varhaiskasvatuslain muutos subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä kaikilla lapsilla/perheillä on subjektiivinen oikeus määritellä itse päivähoidon tarpeensa, etenkin siis hoitopäivän pituuden osalta, niin elokuusta lähtien päivähoito-oikeus (varhaiskasvatusoikeus) rajataan 20h/vko niiden lasten osalta, joiden vanhemmat/vanhempi on kotona. Tämän hetkisen arvion mukaan tämä koskettaa noin 80 päivähoidossa olevaa lasta koko Tuusulassa. Lapelaiset halusivat tiedustella miten kunnassa on mietitty asian organisoimista, jotta se mahdollisimman vähän kuormittaa päiväkotiryhmiä, ja mahdollisimman hyvin palvelee kaikkia asianosaisia perheitä. Kun lapsen päivähoito-oikeus (oikeus varhaiskasvatukseen) muuttuu 20h/viikko oikeudeksi, käydään perheen kanssa palvelukeskustelu. Lain mukaan perheelle tarjotaan kaksi vaihtoehtoa (osa-aikainen/osa-viikkoinen) ja perhe valitsee tarjotuista vaihtoehdoista. Mikäli lapsen etu vaatii suurempaa kuin 20h/viikko päivähoitoa (varhaiskasvatusta), päiväkodin johtaja yhteistyössä perheen kanssa määrittelee palvelukeskustelussa sopivimman ratkaisun. Palvelukeskustelussa selvitetään perheen tilannetta, ja suunnitellaan yhdessä mikä on kyseisen perheen kohdalla oikea ratkaisu. Näihin palvelukeskusteluihin voidaan myös ottaa mukaan veo (varhaiskasvatuksen erityisopettaja). Kaikissa tilanteissa kuitenkin merkittävää on, että lain mukaan lapsella on oikeus samaan päivähoitoyksikköön, vaikka perheen tilanne muuttuisikin. Tämä turvaa perheille ja lapselle sen, ettei heidän päiväkotinsa muutu, vaikka perhetilanne muuttuisikin. Olimme yhtä mieltä siitä, että perhekeskusten avoin varhaiskasvatustoiminta on merkityksellistä myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen näkökulmasta.
Kiitos Helena Palolalle osallistumisesta kokoukseemme, ja siitä avoimesta keskusteluyhteydestä, jonka saimme aikaan.
Lopuksi keskustelimme vielä kokouksessa koulusosionomien tilanteesta. Muutamat vanhempainyhdistykset ympäri Tuusulaa yhteistyössä ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa he ovat ilmaisseet huolensa siitä, että koulusosionomien toimintaa pitää ehdottomasti tukea ja jatkaa. Lapessa ollaan asiasta samaa mieltä, ja niinpä jäämme tarkkailemaan mihin tilanne kehittyy.
Seuraavan kerran tapaamme Notkopuistossa...


sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Vuoden ensimmäisen kokouksen antia..

26.1.2016

*  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *

Lapsi- ja perheasiainneuvosto toivottaa kaikille antoisaa ja elämäntäyteistä 
 vuotta 2016!! 
Toivomme, että tänäkin vuonna, yhdessä saamme Tuusulasta rakennettua taas hieman paremman paikan asua ja vaikuttaa.

*  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *

Kokoonnuimme vuoden ensimmäiseen kokoukseen Tuusulan perhetukikeskukselle. Asialistamme ei tähän kokoukseen ollut ehtinyt paisumaan järin pitkäksi, mutta onneksemme olimme kuitenkin saaneet vieraaksemme henkilön, jolla oli paljon painavaa asiaa. Perheiden tukipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, Kati Paaso, saapui keskuuteemme kertomaan perheiden sosiaalipalveluista Tuusulassa.

Tuusulassa perheiden sosiaalipalvelut pitävät sisällään perheiden ja lastensuojelun sosiaalityön, vastaanotto- ja arviointiyksikön, sekä perheiden tukipalvelut. Vuonna 2015 voimaan tulleet tärkeät lakimuutokset lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaeissa ovat tuoneet tullessaan myös Tuusulaan uusia tuulia. Näiden lakimuutosten antia on muun muassa perheiden oikeus saada palveluita entistä varhaisemmassa vaiheessa. Merkittävä muutos on myöskin sosiaalihuoltolain mukaiset perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ja vertaisryhmätoiminta, jota on mahdollisuus nykyään saada ilman lastensuojelun mukana oloa. Nykyään myöskin tehdään lain mukaista palvelutarpeen arviointia ilman lastensuojeluilmoitusta tai lastensuojelun osallisuutta. Tällaisissa palvelutarpeen arvioinneissa pyritään mahdollisimman moniammatilliseen työskentelyyn, perheen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Paaso valotti meille mitä tarkoittavat perhekuntoutus, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, jälkihuolto ja lapsiperheiden kotipalvelu. Kuulimme myös vastaanotto- ja arviointiyksikön toiminnasta. Seuraavassa lyhyet infot tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnasta, sekä lapsiperheiden kotipalvelusta.

Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta:
Lapsen tai nuoren on mahdollista saada tukihenkilö- tai tukiperhe sosiaalihuoltolain mukaisesti, ilman lastensuojelun asiaan liittymistä. Mutta toki myös lastensuojelun asiakkuuden kautta. Tuusulassa on omana toimintana tukihenkilöitä, sekä ammatillisia tukihenkilöitä. Tukiperheitä järjestetään yhteistyössä perhehoitoyksikkö Pihlajan kanssa. 

Lapsiperheiden kotipalvelu:
Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä perheet voivat ottaa itse yhteyttä kuntaan, ja pyytää tilapäistä kotipalvelua. Vastaava perhetyöntekijä arvioi palvelun tarpeen puhelimessa. Kotipalvelu on maksullista, ja sitä on mahdollista saada 50h/vuodessa tilapäisenä palveluna. Tilapäisen palvelun jälkeen palvelun tarve arvioidaan uudestaan. Kriteerit siitä, minkälaisessa tilanteessa perhe voi saada kotipalvelua löytyy kunnan 
Kotipalvelussa on tarjolla myös palveluseteli. 
Palveluntuottaja valikko löytyy https://parastapalvelua.fi/ palveluntuottajat -sivulta. 

Perheiden sosiaalipalveluita tarkastellessamme kävimme myös pitkän keskustelun MLL:n järjestämästä perhekummi toiminnasta. Päätimme Lapesta käsin lähteä selvittämään olisiko tämänkaltainen vapaaehtoistoiminta mahdollista Tuusulassa.

Kiitos, Kati Paasolle, tuhannesti kattavasta informaatiopaketista. Nyt lapsi- ja perheasiainneuvosto on paremmin kartalla siitä, miten Tuusulassa järjestetään perheiden sosiaalipalveluita. Seuraavassa kokouksessa pureudumme varhaiskasvatuspalveluiden kenttään, kun vieraaksemme saamme varhaiskasvatuspäällikön.

Seuraava kokous 15.3.2016

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

LAPEN KUULUMISIA...




17.11.2015

Kokoonnuimme Hyrylän Kasvatus-ja perheneuvolan kodikkaissa tiloissa.

Paikalla johtava psykologi Susanna Laitsaari valaisi meille erittäin innostavaan sävyyn Kasvatus-ja perheneuvolan toimintaa ja tämän hetkistä asiakastilannetta. Oli erittäin mukava kuulla, että mahdottomat asiakasjonot ( jopa 7 kk. ! ) ovat nyt historiaa ja uusia toimintatapojakin on suunnitteilla Tuusulalaisten lapsiperheiden tueksi.

Tuusulan Kasvatus-ja perheneuvolalla on toimipisteet Hyrylässä sekä Jokelassa. Perheet voivat itse vapaaehtoisesti ottaa toimipisteisiin yhteyttä saadakseen maksutonta ja luottamuksellista apua vaikkapa vanhemmuuden tukemiseen tai perheen huoleen lapsen käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista. Usein asiakasperheitä on kohdannut kriisi tai muu vaikea elämäntilanne. Haasteellisin kohde ovat eroperheet ja huoltajuuskiistat. Perheiden sovittelu tapahtuu kuitenkin muualla.

Kasvatus-ja perheneuvolan asiakkaina on n.250 perhettä / vuosi. Lasten ikähaarukka asiakkaina on 0-12 v. Toiminta on tehostunut mallintamalla Jyväskylän kaupungin OIVA- mallia ja se on lyhentänyt asiakkuuksien kestoa ja lisännyt verkostoyhteistyötä toimijoiden kesken. Tämä malli on ollut todellakin perheille eduksi.

Kasvatus-ja perheneuvolan alaisuuteen kuuluvat myös kuraattorit sekä koululaisten perhetyöntekijät. Meitä LAPE: laisia kiinnosti kovasti myös Susannan esittelemät koulusosionomit, joita Tuusulassa toimii Kasvatus-ja sivistystoimen alaisuudessa tällä hetkellä 3 kpl. Koulusosionomit on saatu hankerahoituksella määräajaksi kouluille lisäämään yhteisöllistä toimintaa .Mahtava juttu, jonka toivoisimme vakiintuvan kuntamme toimintaan!

Seuraavaksi kokoukseemme saapui asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä esittelemään meille Pohjoisen keskustan eli Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaavaehdotusta. Puustellinmetsän suunnitelma onkin edennyt jo tarkempaan kaavaehdotusvaiheeseen. Jouni esitteli meille havainnollisesti suunnitelmaa ja kuunteli ja vastaili kysymyksiimme. Varsinkin alueen liikennejärjestelyt puhuttivat kuulijoita. Vuoden 2020 asuntomessuja on haettu juuri tälle alueelle.Toivottavasti messut myönnetään Tuusulalle. Alueelle on suunniteltu monipuolisesti kerrostaloja sekä pientaloja. Omakotitalojen tonttien koot tulevat olemaan n.600 neliötä. Messualueelle on kaavailtu tarvittavia palveluja mm. yksityistä päiväkotia. Alueelle on kaavailtu muuttavan n. 2400 asukasta ja neliöitä rakentuu huimat 120 000.


Sovimme seuraavan kokouksen Tuusulan Perhetukikeskukselle 26.1.2016.
Nyt Lapsi-ja perheasiainneuvosto jää joulutauolle :)



Lapsi-ja perheasiainneuvosto toivottaa kaikille blogin lukijoille ihanaa joulunodotusta !


 

torstai 29. lokakuuta 2015

Niin se aika kuluu ja taas on Lapen kokouksen vuoro..

27.10.2015

Tällä kertaa kokoonnuimme Jokelaan Yläasteelle. 
Aivan aluksi saimme kuulla rehtorilta koulun kuulumisia. Hän kertoi aina perustiedoista lähtien koulun toiminnasta. Mielenkiintoista oli kuulla, että opetussuunnitelmapäivitystä oppilaiden kanssa työstettäessä oli ilmennyt, että edelleen oppilaiden kestosuosikki on välitunnit. Syksyllä 2016 voimaan tuleva uusi Ops tuo tullessaan monenlaista uutta. Etenkin oppimisympäristöjen muokkaaminen nousee yhä merkittävämpään asemaan. Koululla on tätä kautta pohdittu myös paljon yleistä kouluviihtyvyyttä, ja tietenkin sitä miten siihen voitaisiin panostaa. Oman päänvaivansa tuottavat monet ei-niin-paloturvalliset materiaalit (kuten sohvat), joilla helpostikin luotaisiin mukavia tiloja. Ensi keväänä joka tapauksessa koulussa otetaan kokeiluun muutamissa luokissa keinuvat tuolit. Rehtori kertoi, että ne on tutkimuksissa todettu hyväksi oppilaiden selälle, kuin tueksi parantamaan tuntityöskentely rauhaa. Rehtorin puheenvuoron lopuksi keskustelu kääntyi vakavahenkisempään suuntaan. Ruotsin surulliset koulutapahtumat ovat taas nostaneet keskusteluun kouluturvallisuuden. Pohdimme yhdessä koulun ja kotien mahdollisuuksia luoda nuorille turvallinen oppimisympäristö.
Tällä kertaa olimme saaneet seuraamme myös toisen vieraan. Nuoriso-ohjaaja Niina oli tullut kertomaan meille nuorisovaltuuston toiminnasta. Tuusulan kunnan nuorisovaltuusto on aloittanut toimintansa jo vuonna 1997. Valtuustoon kuuluu 16 jäsentä, joista 8 valitaan uutena joka vuosi. Eli valtuustossa toimii joka kaudella 8 uutta ja 8 vanhaa jäsentä. Tämä on koettu hyväksi ja hedelmälliseksi tavaksi toimia. Nuorisovaltuustoon voi asettua ehdolle 13-18 vuotiaat nuoret. Tänä vuonna ehdokkaita on jopa 44, joista valitaan siis 8 jäsentä. Tuusulassa nuorisovaltuusto on harvinaisen edistyksellinen, sillä sen jäsenet edustavat kaikissa kunnan lautakunnissa, kunnan valtuustossa ja lapsi- ja perheasiainneuvostossa. Nuorisovaltuuston keskeisimmät toimintatavat ovat tapahtumien järjestäminen, lautakuntatyö / edustaminen sekä aloitteet ja kannanotot. Isoin nuorisovaltuuston aikaansaama tapahtuma on Jokelan Yösäbä -turnaus, jota on järjestetty jo useamman vuoden peräkkäin.
Lopuksi nuoriso-ohjaaja Niina kertoi myös Jokelan nuorisotilan kuulumisia.

Tämän jälkeen keskustelimme varhaiskasvatuslain muutoksista ja siitä mitä suurenevat ryhmäkoot aiheuttavat varhaiskasvatuksessa.

Kokouksen lopuksi kävimme vielä läpi uusia lapsi- ja perheasiainneuvoston esitteitä, joita on nyt jaettu toimipisteisiin ympäri Tuusulaa. Puhuimme myös blogin toimivuudesta ja tavoittavuudesta, sekä mietimme mahdollisia kysymyksiä ensi kokousta varten. Seuraava Lapen kokous pidetään kasvatus- ja perheneuvolassa.

Jos sinulla heräsi ajatuksia jonkin asian tiimoilta, niin älä epäröi kommentoida, tai ottaa yhteyttä meihin.

Seuraava kokous 17.11.2015

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Syksyn ensimmäinen kokous 17.9.2015

Kun kaikki tahoillaan olivat saaneet oman syksynsä pyörähtämään käyntiin, tapasimme kunnantalolla Lapen ensimmäisessä syyskauden kokouksessa. Puheensorina oli alusta asti aivan yhtä vilkasta, kuin silloin ennen lomiakin.

Tähän ensimmäiseen kokoukseen saimme vieraaksemme Liisa Palvaksen, joka oli Lapen edellinen puheenjohtaja. Vaikka uusi puheenjohtaja neuvostolle valittiin jo kevään kokouksessa, eivät kokousaikataulumme olleet osuneet yksiin kevätkaudella, joten nyt vasta Liisa pääsi vieraaksemme. Liisalla oli tuomisinaan iso kassillinen mappeja, jotka hän luovutti uudelle puheenjohtajalle. Mapit pitävät sisällään kaikenlaista materiaalia neuvoston kuluneilta vuosilta. Vaihdoimme kuulumisia menneistä ja tulevista Lapen tapahtumista. 

Seuraavana asialistalla oli tiedottaminen, niin Lapen sisäinen kuin ulkoinenkin. Jo keväällä keskustelimme pitkään siitä, ettei neuvoston toiminnassa ole mieltä, jolleivat kuntalaiset tiedä siitä. Niinpä ryhdyimme pohtimaan keinoja saattaa toimintamme näkyvämmäksi. Pohdintojen jälkeen päädyimme kokeilemaan blogia yhtenä tiedottamisen väylänä. Blogin sisällöstä, käytännön järjestelyistä ja toteuttamisesta kävimme nyt pitkän ja perustavaa laatua olevan keskustelun. Päätimme jakaa tiedon Lapesta, sekä blogista, kaikille kunnassa toimiville rehtoreille, ja heidän kauttaan toivottavasti myös kaikille koululais-perheille, sekä tämän lisäksi mahdollisuuksien mukaan päiväkoteihin. Jokainen Lapelainen myös tahollaan sitoutui linkittämään blogia kuntalaisten tietoisuuteen erinäisiin sähköisiin yhteisöihin.
Blogin lisäksi otimme käyttöömme Lapen sisäisen viestinnän lisäämiseksi GoogleDrive:n ja sen lukemattomat mahdollisuudet.
Kaiken tämän sähköisen viestimisen lisänä Lapella tietenkin on myös perinteinen paperi-esite, jota kokouspöydällämme oli pinoittain uunituoreena. Nämä esitteet päätyvät ainakin neuvoloihin,  perhekeskuksiin, kirjastoihin ja päiväkoteihin.


Ehdimme kevätkaudella monenlaista, joihin näin syksyn ensimmäisessä kokouksessa oli vielä tarvetta palata. Perhekeskustoiminnan supistaminen ja avoimen varhaiskasvatuksen lastenkerhojen suhdeluvut olivat käsittelyssämme kevään kokouksissa. Päädyimme silloin tekemään valtuustoaloitteen asiasta. Nyt tiedossamme on, että aloite on käsitelty ja sitä kautta saatettu päätökseen. Tämä asia meitä suunnattomasti harmitti, sillä päätös ei todellakaan saanut kaikkia kysymysmerkkejä raukeamaan. Voisi jopa sanoa, että lopputulos ei ollut sitä mitä toivoimme saavamme aikaan aloitetta tehdessämme. 

Avointen varhaiskasvatuspalveluiden, ja etenkin kaikenlaisten matalan kynnyksen palveluiden arvostaminen on mielestämme ensisijaisen tärkeää kuntalaisten hyvinvointia ajateltaessa. Jos näihin matalan kynnyksen palveluihin ei osata panostaa, on tällainen ajattelutapa mielestämme varsin lyhytnäköistä. Niinpä käytyämme keskustelun loppuun teimme päätöksen, että Lape ei jätä asiaa tähän. Jäämme seuraamaan lastenkerhojen ja avointen palveluiden tilannetta, ja otamme asian uudelleen käsittelyyn heti alkuvuodesta 2016.


Kokouksen lopuksi mietimme mitä kaikkia asioita Lapessa olisi hyvä käsitellä, ja onko mahdollisesti kuntalaisilta tullut yhteydenottoja minkään asian tiimoilta. Esiin nousi kunnassamme hienosti toimiva koulujen perhetyö, sekä nyt uutena aloittaneet koulusosionomit. Mielestämme tällaiset työmuodot osoittavat edistyksellistä ajattelua, ja haluamme ehdottomasti Lapen taholta osoittaa tukemme( ja kiinnostuksemme) työmuodoille. Päätimme tutustua työmuotoihin tarkemmin jossakin tulevassa kokouksessamme.


Näin ensimmäisen kokouksen asiat oli käsitelty. Jos sinulla heräsi ajatuksia jonkin asian tiimoilta, niin älä epäröi kommentoida, tai ottaa yhteyttä meihin.

Seuraava kokous on 27.10.2015

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Mikä on Lape?

Tuusulan lapsi- ja perheasiainneuvosto on kunnanhallituksen nimeämä kunnan ja sen alueella toimivien lasten ja lapsiperheiden asioissa toimivien järjestöjen ja tahojen, lasten vanhempien edustajien sekä viranomaisten yhteistyöelin, jossa on tasapuolisesti edustajia Tuusulan eri alueilta.
Neuvosto on perustettu vuonna 2005.

Kunnanhallitus nimeää lapsi- ja perheasiainneuvostoon toimikauttaan vastaavaksi ajaksi (2 v.) yhdeksän jäsentä seuraavasti: 
• neljä vanhempien edustajaa eri puolella kuntaa toimivien koulujen vanhempainyhdistysten nimeämistä vanhemmista sekä heille varajäsenet
• kaksi edustajaa lapsi- ja nuorisojärjestöjen ehdottamista henkilöistä sekä heille varajäsenet
• yksi Tuusulan seurakunnan nimeämä edustaja sekä hänelle varajäsen
• kaksi Tuusulan nuorisovaltuuston nimeämää edustajaa sekä heille varajäsenet

  • Kunnanhallitus nimeää lapsi- ja perheasiainneuvostoon puhevaltaisen edustajansa. 
  • Lapsi- ja perheasiainneuvoston sihteerinä toimii Tuusulan kunnan asiantuntijaviranhaltija.


Lapsi- ja perheasiainneuvosto seuraa lapsiperheiden näkökulmasta kunnan päätöksentekoa ja tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnan eri viranomaisille lapsiperheisiin liittyvissä asioissa.

Lapsi- ja perheasiainneuvosto edistää tuusulalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumista ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää olemassa olevia ja uusia palveluja ja toimintoja.

Kuntalaiset voivat ottaa suoraan yhteyttä neuvoston jäseniin lapsia, nuoria tai lapsiperheitä koskevissa asioissa. 
Neuvoston jäsenet ja kokousasiakirjat löytyvät Tuusulan kunnan internet-sivuilta.