maanantai 12. joulukuuta 2016






Tuusulan kunnan lapsi- ja perheasiainneuvosto
kiittää 
seuraajiaan kuluneesta vuodesta,
toivottaa rauhaisaa joulun odotusta,
ja 
onnea ja iloa tulevalle vuodelle 2017!!








Joulumaa

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa


Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä


Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan


Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä
Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha
Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.



tiistai 15. marraskuuta 2016

9.11.2016 Lapsi- ja perheasiainneuvoston kokous Tuusulan kunnantalolla



Lumen ja talven yllättäessä Suomea jälleen kerran kokoonnuimme lapsi- ja perheasiainneuvostolla pohtimaan kuntamme kannalta merkittäviä tulevaisuuden näkymiä. Alunperin olimme valmistautuneet siihen, että tämä kokous olisi tällä kokoonpanolla sarjassaan toiseksi viimeinen, mutta (10.10) tehty valtuuston päätös olikin muuttanut tämän asetelman. Valtuustossa oli päätetty että, niinkuin muidenkin, niin myös Lapen toimikausi jatkuu poikkeuksellisesti kaksi vuotisen kauden jälkeen vielä puolisen vuotta. Eli tämän neuvoston on määrä lopettaa toimintansa vasta toukokuussa 2017. Olimme jo valmistautuneet käsittelemään uusien jäsenten listaa, mutta tällä päätöksellä sen listan käsittely siirtyykin loppu kevääseen.

Vieraaksemme olimme saaneet elokuussa työnsä aloittaneen varhaiskasvatuspäällikkö Hannamari Halisen. Jo aikaisemmin tänä vuonna kuumotimme kuntamme edellistä varhaiskasvatuspäällikköä perhekeskusten ja avoimen toiminnan tilanteesta, ja edelleen olimme samoilla aiheilla liikenteessä Hannamarin kanssa. Kävimme pitkän, ja hedelmällisen, keskustelun perhekeskuksista sekä avoimesta toiminnasta, sen tämän hetkisestä tilanteesta, että tulevaisuuden näkymistä. Yhdessä tuumin tulimme siihen tulokseen, että merkittäviä asioita ovat työntekijöiden pysyvyys, resurssointi, johtamisen osaaminen ja tasapuolisuus, sekä tietenkin palveluiden säilyvyys ja kehittyminen. Lopuksi sovimme, että keväällä palaamme vielä uudestaan pöydän ääreen tämän saman, tärkeän, aiheen pariin.

Tällä kertaa Lapea oli myös lähestytty monilla erilaisilla lausuntopyynnöillä. Kävimme jokaisen läpi tarkkaan, mutta myös huomataksemme, että näistä useinpaan Lape oli jo aikaisemmin antanut lausuntonsa.
Lausunnot olivat:
  1. Lahelanpelto II, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus
  2. Rakennusjärjestyksen uudistaminen
  3. Urheilupuiston asemakaavamuutokseen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
  4. Rykmentinpuiston keskus, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus
Näistä Lape on antanut lausuntonsa kohtaan 1 ja 4, ja tällä kertaa palaa antamiinsa lausuntoihin, ja antaa ne uudelleen. Rakennusjärjestyksen uudistamisesta Lape on sitä mieltä, että on hyvä myös lapsiperheiden näkökulmasta, että lupamenettelyjä kevennetään niiltä osin kuin se on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Lausuntoon 3 Lape ei tässä vaiheessa anna lausuntoaan.



Vuoden viimeinen kokous pidetään 29.11.2016

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Lapsi- ja perheasiainneuvoston syksyn ensimmäinen kokous

Tämän syksyn kokoukset aloitettiin seurakunnan tiloissa, Lahelan Tertussa. Vaikka olimmekin lähes vanhalla, tutulla, porukalla koolla, aihepiirit pyörivät hyvin vahvasti uuden ja tulevan hengessä.

Tämän hetkisen Lapen kaksivuotinen kausi päättyy kun vuosi vaihtuu, niinpä syksy oli tällä kertaa aloitettava valmistautumalla tulevaan vaihtoon. Ensimmäinen askel kohti uusia tuulia on sihteerin vaihdos. Lapen sihteerinä on pitkään toiminut Tuula Hallia, mutta kun vuosi vaihtuu on tällä kertaa aika myös vaihtaa sihteeriä. Vaikka haikein mielin sanomme Tuulalle kiitokset, otamme samalla myös avosylin vastaan uuden sihteerin, Krista Rastaan. Hän olikin ensimmäistä kertaa kokouksessamme paikalla, ja niinpä kuten korrektia on, ensin esittäydyttiin.

Seuraavaksi suunnittelimme yhdessä kenelle lähetämme infokirjeitä uusien jäsenten ehdottamista varten. Luonnollista on, että mm. kunnassamme toimivat vanhempainyhdistykset saavat nämä kyseiset kirjeet. Nyt onkin siis aika miettiä, kenet kukin yhdistys haluaa nimetä mahdolliseksi lapsi- ja perheasiainneuvoston jäseneksi tulevalle toimikaudelle 2017-2019.

Asialista ei tällä kertaa ollut kovin pitkä, niinpä jo tässä vaiheessa pääsimmekin illan viimeisen aiheen kimppuun, joka suinkaan ei ollut illan helpoin. Neuvostoamme on lähestytty toiveella nimetä keskuudestamme edustaja tulevaan “kuntaLapeen”, josta mahdollisesti myöhemmin myös nimetään edustaja “seutuLapeen”. Kuitenkaan aiheesta meillä ei vielä ollut niin paljon tietoa, että olisimme saaneet kaikki punaiset langat punottua kauniiksi verkoksi, ja senpä vuoksi keskustelu oli haasteellista. Päädyimme kuitenkin nimeämään kiinnostuneen ja jäimme odottamaan mahdollisia lisätietoja. Jos kiinnostuit asiasta, voit tutustua siihen mm. täällä: http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut

Lapen seuraava kokous on 25.10.2016

maanantai 23. toukokuuta 2016

Kevään viimeinen kokous 10.05.2016

Viimeistä kokousta keräännyimme pitämään Notkopuiston päiväkodille, Jokelaan.
 Vieraamme, päiväkodin johtaja Sari Sahlman, oli lupautunut kertomaan päiväkodin kuulumisia, sekä mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä. Tällä hetkellä Notkopuiston päiväkodin vieressä on iso työmaa, ja vielä toukokuun aikana kyseiselle paikalle kohoaa uudisrakennus. Tämä rakennus tulee olemaan elokuusta 2016 lähtien uusi Notkopuiston päiväkoti, jonka katon alla yhdistyvät nykyiset Notkopuistolaiset, sekä Jokelan että Pertun päiväkotien väki. Myös perhekeskukselle löytyy tilat uudesta kokonaisuudesta.

Toimintakaudella 2016-2017 Notkopuiston päiväkoti muodostuu 9 ryhmästä, perhekeskuksesta sekä alueen perhepäivähoitajista. Lapsia päiväkodin puolella tulee olemaan yhteensä 154, ja tämän lisäksi perhepäivähoidossa 52. Työntekijöitä on kaiken kaikkiaan 34 kasvattajaa, sekä 13 perhepäivähoitajaa.

Yhdistymisen kautta on luotu yhteisiä tavoitteita, ja pelisääntöjä. Henkilöstön yhteistyön lisääminen on jo alkanut, ja tätä kautta luonnollinen sulautuminen yhdeksi yksiköksi. Yksiköksi, jossa on yhteiset kasvatusnäkemykset ja –käytännöt. Lapsen osallisuuden vahvistaminen ja sen näkyväksi tuominen ryhmissä on tärkeää. Myös työntekijöiden osaamisen vahvistaminen, sekä jakaminen työyhteisössä on tavoitteena. Myös leikki on tärkeää, ja siihen tullaan panostamaan alkavalla toimintakaudella.

Yhdistymisen kautta Notkopuiston päiväkodissa toimii kaksi varhaiskasvatusyksikön johtajaa. Johtajuudelle on luotu tarkat pelisäännöt, ja työ on jaettu tarkkaan pohtien. Johtajuutta lähdetään pilotoimaan Hämeenlinnan mallia mukaillen. Toisella johtajalla on ensisijaisesti taloudellinen ja henkilöstöstä vastaavan rooli, toisella taasen asiakkuusprosesseista ja pedagogisesta työstä vastaavan johtaja rooli.
Kiitos Sarille, mielenkiintoisesta katsauksesta, tämän uuden aikakauden alla. 
Onnea syksyn aloitukseen!

Pikaisesti tämän lisäksi myös pohdimme syksyn aloitusta lapsi- ja perheasiainneuvoston näkökulmasta. Sovimme siis syksyn kokousaikoja. Pyörittelimme myös ajatusta mahdollisista lapsi- ja perhemessuista Tuusulassa. Miten, missä, milloin, miksi? Jätimme asian hautumaan – ideoitakin otetaan vastaan :)


Ensi kautta ajatellen voit halutessasi vastata seuraaviin kysymyksiin, ja laittaa vastaukset sähköpostilla meille. Kartoitamme Lapessa asioita, joihin meidän olisi syytä pureutua, ja nyt sinullakin on hyvä mahdollisuus vaikuttaa millaisiin asioihin Tuusulassa olisi lapsiperheiden näkökulmasta puututtava.
                      lape.tuusula@gmail.com

Lapsi- ja perheasiainneuvosto                           
KYSELYLOMAKE

1. Neuvoston tehtävänä on edistää Tuusulalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumista ja yhteisöllisyyttä.
- Miten neuvosto voi mielestäsi parhaiten vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumiseen?

2. Neuvosto kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa (lasten vanhemmat, vapaaehtoiset toimijat, kunnan eri toimialat, järjestöt ja seurakunta).
- Minkälaisessa yhteistyössä olet ollut mukana?
- Miten yhteistyötä kannattaa mielestäsi kehittää?

3. Mikä olisi mielestäsi seuraava kehittämisen kohde alueellasi lapsiperheiden näkökulmasta?
___ Etelä-Tuusula                      ___ Jokela                                    ___ Kellokoski
___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. Muita terveisiä lapsi- ja perheasiainneuvostolle

Kiitos vastauksistasi!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016


Kellokosken Perhekeskus Ikiomassa 15.3.2016



Tuusulassa on neljä perhekeskusta; Myötätuuli Hyrylässä, Pikku Pellava Riihikalliossa, Ikioma Kellokoskella ja Notkopuisto Jokelassa. Perhekeskus on avoin kohtaamispaikka vanhemmille ja lapsille. (Tutustu tästä :http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=6013;d=6013 )

Tällä kertaa Lapelaisten kanssa kokoonnuimme pitämään kokousta Kellokoskelle Ikiomaan. Asialista oli lyhyt, mutta vieraan tapaaminen sitäkin tärkeämpi ja odotetumpi. Saimme kokoukseen mukaan Vt. varhaiskasvatuspäällikkö Helena Palolan. Käsittelylistalla hänen kanssaan olivat perhekeskukset, sekä varhaiskasvatusta koskevat tulevaisuuden muutokset.

Aivan ensimmäisenä oli tietysti luonnollista aloittaa keskustelu perhekeskusten tilanteesta ja tulevaisuudesta. Lähestyimme viime vuonna valtuustoa aloitteella, jossa ilmaisimme huolemme perhekeskus toiminnasta, ja etenkin Tuulas-hankkeessa (http://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=1668;d=166) perhekeskuksille alunperin asetettujen tavoitteiden tilasta nykypäivänä.Tästä samasta huolesta halusimme edelleen keskustella Palolan kanssa. 
Hän kertoi meille, että perhekeskukset säilytettiin hankkeen jälkeen osana varhaiskasvatuksen palveluita. Tavoitteet perheitä tukevasta toiminnasta näkyvät tänäkin päivänä perhekeskusten toiminnassa. Kerhoja, perhekerhoja, avointa toimintaa, yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa - tätä kaikkea löytyy perhekeskuksista tänäkin päivänä. Laadukkaat palvelut tarkoittavat mm. pätevää henkilöstöä. Tämä toteutuu, sillä Tuusulan perhekeskuksissa vastuutyöntekijänä toimii lastentarhanopettaja. Huolemme kerhojen lapsi-aikuis -mitoituksesta nousi myös keskustelussa esiin. Palola kertoi, että lasten kerhoihin on määritelty osapäiväryhmän mitoitus (13 lasta / kasvattaja). Kerho kohtaisesti huomioidaan eri ryhmien tilanteet ja kasvattajien määrä suhteessa ryhmään. Se, mikä on ensiluokkaisen upeaa, on että Veo:n (varhaiskasvatuksen erityisopettajan) palvelut ovat käytössä myös kerhojen lapsilla / henkilökunnalla tarpeen vaatiessa. Kerhoryhmiä täytettäessä huomioidaan kokonaisuus. Kerhoilla on varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan osalta, sekä kaikilla toiminnassa mukana olevilla lapsilla henkilökohtaisesti. Tämäkin on osaltaan takaamassa laadukasta perhekeskustoimintaa.

Toisena merkittävänä keskustelunaiheena oli 1.8.2016 voimaan tuleva varhaiskasvatuslain muutos subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä kaikilla lapsilla/perheillä on subjektiivinen oikeus määritellä itse päivähoidon tarpeensa, etenkin siis hoitopäivän pituuden osalta, niin elokuusta lähtien päivähoito-oikeus (varhaiskasvatusoikeus) rajataan 20h/vko niiden lasten osalta, joiden vanhemmat/vanhempi on kotona. Tämän hetkisen arvion mukaan tämä koskettaa noin 80 päivähoidossa olevaa lasta koko Tuusulassa. Lapelaiset halusivat tiedustella miten kunnassa on mietitty asian organisoimista, jotta se mahdollisimman vähän kuormittaa päiväkotiryhmiä, ja mahdollisimman hyvin palvelee kaikkia asianosaisia perheitä. Kun lapsen päivähoito-oikeus (oikeus varhaiskasvatukseen) muuttuu 20h/viikko oikeudeksi, käydään perheen kanssa palvelukeskustelu. Lain mukaan perheelle tarjotaan kaksi vaihtoehtoa (osa-aikainen/osa-viikkoinen) ja perhe valitsee tarjotuista vaihtoehdoista. Mikäli lapsen etu vaatii suurempaa kuin 20h/viikko päivähoitoa (varhaiskasvatusta), päiväkodin johtaja yhteistyössä perheen kanssa määrittelee palvelukeskustelussa sopivimman ratkaisun. Palvelukeskustelussa selvitetään perheen tilannetta, ja suunnitellaan yhdessä mikä on kyseisen perheen kohdalla oikea ratkaisu. Näihin palvelukeskusteluihin voidaan myös ottaa mukaan veo (varhaiskasvatuksen erityisopettaja). Kaikissa tilanteissa kuitenkin merkittävää on, että lain mukaan lapsella on oikeus samaan päivähoitoyksikköön, vaikka perheen tilanne muuttuisikin. Tämä turvaa perheille ja lapselle sen, ettei heidän päiväkotinsa muutu, vaikka perhetilanne muuttuisikin. Olimme yhtä mieltä siitä, että perhekeskusten avoin varhaiskasvatustoiminta on merkityksellistä myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen näkökulmasta.
Kiitos Helena Palolalle osallistumisesta kokoukseemme, ja siitä avoimesta keskusteluyhteydestä, jonka saimme aikaan.
Lopuksi keskustelimme vielä kokouksessa koulusosionomien tilanteesta. Muutamat vanhempainyhdistykset ympäri Tuusulaa yhteistyössä ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa he ovat ilmaisseet huolensa siitä, että koulusosionomien toimintaa pitää ehdottomasti tukea ja jatkaa. Lapessa ollaan asiasta samaa mieltä, ja niinpä jäämme tarkkailemaan mihin tilanne kehittyy.
Seuraavan kerran tapaamme Notkopuistossa...


sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Vuoden ensimmäisen kokouksen antia..

26.1.2016

*  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *

Lapsi- ja perheasiainneuvosto toivottaa kaikille antoisaa ja elämäntäyteistä 
 vuotta 2016!! 
Toivomme, että tänäkin vuonna, yhdessä saamme Tuusulasta rakennettua taas hieman paremman paikan asua ja vaikuttaa.

*  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *  *

Kokoonnuimme vuoden ensimmäiseen kokoukseen Tuusulan perhetukikeskukselle. Asialistamme ei tähän kokoukseen ollut ehtinyt paisumaan järin pitkäksi, mutta onneksemme olimme kuitenkin saaneet vieraaksemme henkilön, jolla oli paljon painavaa asiaa. Perheiden tukipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, Kati Paaso, saapui keskuuteemme kertomaan perheiden sosiaalipalveluista Tuusulassa.

Tuusulassa perheiden sosiaalipalvelut pitävät sisällään perheiden ja lastensuojelun sosiaalityön, vastaanotto- ja arviointiyksikön, sekä perheiden tukipalvelut. Vuonna 2015 voimaan tulleet tärkeät lakimuutokset lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaeissa ovat tuoneet tullessaan myös Tuusulaan uusia tuulia. Näiden lakimuutosten antia on muun muassa perheiden oikeus saada palveluita entistä varhaisemmassa vaiheessa. Merkittävä muutos on myöskin sosiaalihuoltolain mukaiset perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ja vertaisryhmätoiminta, jota on mahdollisuus nykyään saada ilman lastensuojelun mukana oloa. Nykyään myöskin tehdään lain mukaista palvelutarpeen arviointia ilman lastensuojeluilmoitusta tai lastensuojelun osallisuutta. Tällaisissa palvelutarpeen arvioinneissa pyritään mahdollisimman moniammatilliseen työskentelyyn, perheen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Paaso valotti meille mitä tarkoittavat perhekuntoutus, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, jälkihuolto ja lapsiperheiden kotipalvelu. Kuulimme myös vastaanotto- ja arviointiyksikön toiminnasta. Seuraavassa lyhyet infot tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnasta, sekä lapsiperheiden kotipalvelusta.

Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta:
Lapsen tai nuoren on mahdollista saada tukihenkilö- tai tukiperhe sosiaalihuoltolain mukaisesti, ilman lastensuojelun asiaan liittymistä. Mutta toki myös lastensuojelun asiakkuuden kautta. Tuusulassa on omana toimintana tukihenkilöitä, sekä ammatillisia tukihenkilöitä. Tukiperheitä järjestetään yhteistyössä perhehoitoyksikkö Pihlajan kanssa. 

Lapsiperheiden kotipalvelu:
Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä perheet voivat ottaa itse yhteyttä kuntaan, ja pyytää tilapäistä kotipalvelua. Vastaava perhetyöntekijä arvioi palvelun tarpeen puhelimessa. Kotipalvelu on maksullista, ja sitä on mahdollista saada 50h/vuodessa tilapäisenä palveluna. Tilapäisen palvelun jälkeen palvelun tarve arvioidaan uudestaan. Kriteerit siitä, minkälaisessa tilanteessa perhe voi saada kotipalvelua löytyy kunnan 
Kotipalvelussa on tarjolla myös palveluseteli. 
Palveluntuottaja valikko löytyy https://parastapalvelua.fi/ palveluntuottajat -sivulta. 

Perheiden sosiaalipalveluita tarkastellessamme kävimme myös pitkän keskustelun MLL:n järjestämästä perhekummi toiminnasta. Päätimme Lapesta käsin lähteä selvittämään olisiko tämänkaltainen vapaaehtoistoiminta mahdollista Tuusulassa.

Kiitos, Kati Paasolle, tuhannesti kattavasta informaatiopaketista. Nyt lapsi- ja perheasiainneuvosto on paremmin kartalla siitä, miten Tuusulassa järjestetään perheiden sosiaalipalveluita. Seuraavassa kokouksessa pureudumme varhaiskasvatuspalveluiden kenttään, kun vieraaksemme saamme varhaiskasvatuspäällikön.

Seuraava kokous 15.3.2016